| Chapter 140 |
1 |
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
|
2 |
Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä,
|
3 |
jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan.
|
4 |
He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.
|
5 |
Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan.
|
6 |
Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela.
|
7 |
Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Jumalani". Herra, ota korviisi minun rukousteni ääni.
|
8 |
Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä.
|
9 |
Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela.
|
10 |
Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat.
|
11 |
Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko.
|
12 |
Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.
|
13 |
Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden.
|
14 |
Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä.
|